Bruksismin hoito fysioterapialla

Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, purentalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille ja toimintahäiriöille. Yleisin purentaelimistön toimintahäiriö on bruksismi eli hampaiden narskuttelu ja tarpeeton yhteen pureminen. Bruksismi on tila, jossa purentalihaksissa esiintyy toistuvaa lihasaktiviteettia, jossa hampaita purraan yhteen tai narskutellaan, eli alaleukaa jännitetään ja työnnetään tahdosta riippumatta.

Bruksismi voidaan jakaa rytmiseen bruksismiin (narskuttelu) ja tooniseen bruksismiin (hampaat ovat yhdessä tai niitä puristetaan yhteen). Lisäksi purentalihakset voivat olla aktiiviset myös ilman hammaskontaktia. Nukkuessa voi esiintyä kaikentyyppistä bruksismia, mutta valveilla ollessa bruksismi on yleensä toonista. Bruksismia voi esiintyä samalla ihmisellä niin uniaikaan kuin valveilla ollessakin.

Jos puree hampaita yhteen vain yöaikaan, ei välttämättä tiedä, että puree hampaita yhteen tai narskuttelee. Asia voi tulla ilmi, kun vieressä nukkuva henkilö huomauttaa yöllisestä narskuttelusta, tai kun hammaslääkäri esimerkiksi hammastarkastuksen aikana huomaa kulumista hampaissa, muutoksia suun limakalvoilla tai jälkiä kielessä. Poskiin voi muodostua puruvallit ja kieleen saattaa muodostua selkeä piparkakkukuvio bruksismin seurauksena.

Leukakipu on yleinen oire purentaelimistön toimintahäiriöstä

Purentaelimistön toimintahäiriöiden yleisimpiä oireita ovat:

• kipu kasvojen, leuan, ohimon ja korvan alueella
• leukojen väsyminen ja jäykkyys
• suun avaaminen rajoittunut
• äänet leukanivelessä
• alaleuan liikehäiriöt
• päänsärky

Purentaelimistön toimintahäiriöihin voi liittyä myös korvien soiminen ja tukkoisuus, korvakipu, palan tunne kurkussa ja nielemisvaikeuksia, äänen käheytyminen ja pettäminen, niska- ja hartiasärky sekä huimauksen tunne.

Purentaelimistön oireet ovat väestössä yleisiä, tutkimusten mukaan esiintyvyys voi olla jopa 40–90 %. Oireet ovat yleisimpiä 35–50 vuoden iässä, ja niitä on yleisemmin naisilla ja tytöillä kuin miehillä ja pojilla. Purentaelimistön oireille on tyypillistä oireiden voimakkuuden vaihtelu eri ajanjaksoina – joskus oireet ovat voimakkaampia ja välillä ne saattavat rauhoittua.

Miksi puren hampaitani yhteen?

Oireiden syntyyn vaikuttavat monet fysiologiset, psyykkiset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Oireiden syntyä ja kroonistumista ennustavat:

• naissukupuoli
• muiden kipujen esiintyminen (muut kivut kehossa ja laaja-alainen kipu sekä fibromyalgia)
• huonoksi koettu yleisterveys
• yleinen nivelten yliliikkuvuus
• unihäiriöt
• tupakointi
• kasvojen ja leuan alueen sekä kaularangan alueen traumat
• useat purentaelimistöön liittyvät oireet (lue oireet yllä olevasta listauksesta)
• psykologiset ja psykososiaaliset tekijät, kuten ahdistuneisuus, masennus, stressi, somatisaatio (psyykkiset tekijät aiheuttavat fyysisen sairauden pelkoa tai selittämätöntä fyysistä oireilua) ja katastrofointi (asioiden kielteinen vatvominen)
• geneettiset tekijät

Purentaelimistön toimintahäiriöiden syntyyn ovat lisäksi yhteydessä purentavirheet, kuten avo-, risti- ja syväpurenta. Narskuttelua voivat lisätä myös jotkut sairaudet (esim. Parkinsonin tauti), lääkkeet (masennuslääkkeet ja sydämeen vaikuttavat lääkkeet) ja alkoholin, piristävien aineiden ja tiettyjen
huumeiden käyttö.

Narskuttelijan olisi hyvä kiinnittää huomiota tilanteisiin ja asioihin, jotka provosoivat leuan jännittämistä, ja esimerkiksi ammattilaisen kanssa pohtia, olisiko tilanteelle tehtävissä jotakin.

Miten fysioterapeutti voi auttaa kasvojen ja leuan alueen kivuissa?

Purentaelimistön toimintahäiriöihin perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolla voidaan yhdessä miettiä kokonaisuutta ja taustalla vaikuttavia tekijöitä, ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisuja. Alkuhaastattelun ja tutkimisen jälkeen fysioterapeutti osaa ohjata sinulle sopivat omahoito-ohjeet kipujen hallintaan ja lievittämiseksi. Fysioterapeuttisista hoidoista, kuten alaleuan liikeharjoittelusta, venyttelyistä ja manuaalisesta käsittelystä, on usein apua purentaelinkipujen hoidossa. Myös muualta kehosta tulevat kireydet ja virheasennot huomioidaan purentaelimistön fysioterapiassa, jolloin harjoitteet ja hoito saattavatkin kohdistua myös muualle kehoon. Hoito valikoituu aina yksilöllisesti asiakkaan tilanteen ja toiveiden mukaisesti.

Purentaelimistön kivuissa on pääsääntöisesti hyvä hoitovaste. On todettu, että jo informointi vaivasta ja omahoito ovat tehokkaita hoitokeinoja lievittämään purentaelimistön oireiden voimakkuutta. Kehon ja mielen yhdistävien hoitomuotojen positiivisen tehon taustalla ajatellaan olevan minä-pystyvyyden ja kehotuntemuksen lisääntyminen. Omahoidoilla tarkoitetaan hoitoa, jossa asiakas on itse aktiivisesti ja fyysisesti mukana suorittamassa hoitoa. Omahoito voi sisältää mm. liikeharjoitteita, pehmytkudosten käsittelyä ja venytyksiä, asennon hallinnan harjoitteita, rentoutusharjoituksia sekä liikunnan lisäämistä.

Liikeharjoitusten avulla lihakset rentoutuvat, lihasvoima lisääntyy ja alaleuan liikelaajuudet suurenevat. Liikeharjoitukset aktivoivat, venyttävät ja vahvistavat lihaksia. Harjoitukset valitaan yksilöllisesti tilanteeseen sopiviksi: osa kaipaa enemmän vahvistavia harjoitteita ja toiselle sopii paremmin lihaksia rentouttavat harjoitteet.

Rentoutusharjoitukset, kuten syvähengitysharjoitukset, vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan ja liittyvät tunteiden hallintaan. Syvähengitysharjoitukset voivat helpottaa ahdistuneisuuden ja pelon tunnetta, jolloin myös kivun tuntemus lievittyy, ja elämänlaatu paranee. Rentoutusharjoituksista on erityisesti hyötyä silloin, kun oire on pitkittynyt ja levinnyt laajemmalle alueelle kehossa.

Myös tietoisuustaitoharjoituksista (mindfulness meditation) on todettu olevan hyötyä stressin ja kroonisen kivun hallinnassa. Säännöllisesti toteutettuna harjoitusten on havaittu vähentävän kroonisen kivun yhteydessä esiintyviä masennusoireita ja kohottavan elämänlaatua. Harjoitukset voivat myös parantaa unen laatua ja lieventää kipua.

Pääsääntöisesti purentaelimistön kivuilla on hyvä hoitoennuste, mutta noin 8–10 %:lla kipuoireet pitkittyvät ja kroonistuvat. Oireiden pitkittymisen taustalta löytyy usein myös psykologisia ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireet, stressi, hektinen ja kiireinen arki sekä epämääräiset kivut, joiden voimakkuus vaihtelee ja muut terveysongelmat. Tällöin apua voi hakea esimerkiksi purentaelimistön toimintahäiriöihin ja pitkittyneeseen kipuun perehtyneen fysioterapeutin tai osteopaatin vastaanotolta. Usein hoitojen yhdistäminen tuottaa paremman lopputuloksen kuin yksittäinen hoitomuoto. Tarvittaessa konsultoidaan myös lääketieteen eri alojen asiantuntijoita.

Purentaelimistön toimintahäiriöissä ja niihin liittyvien kipujen hoidossa fysioterapian lisäksi tärkeitä purentafysiologisia hoitomuotoja ovat mm. purentakiskot ja purennan tasapainottaminen. Bruksismin hoidossa on tärkeää suojata hampaita liialliselta kulumiselta, mikä onnistuu käyttämällä purentakiskoja öisin. Osa myös kokee kiskojen käytön rentouttavan leukaa ja vähentävän hampaiden yhteen puremista, ja jo pelkkä purentakiskon käyttö saattaa riittää hoidoksi. Purentakiskojen tekemisestä vastaa hammaslääkäri. Jos purentakiskot tuntuvat epämiellyttäviltä, tulee ne käydä hammaslääkärillä tarkastuttamassa.

Purentaelimistön oireiden hoito botuliinilla

Asiakkaat kysyvät usein vastaanotolla myös botuliini-hoidoista. Vaikea-asteisesta narskuttelusta kärsivälle voidaan yhdeksi hoitomuodoksi suositella myös botuliini-pistoksia. Tutummin voidaan puhua Botox-pistoksista. Kyse ei ole täyteaineesta, vaikka näin moni luuleekin. Botox toimii lihaksia rentouttavana aineena estäen hermoimpulsseja pääsemästä lihaksiin, mikä vähentää lihasten voimakasta jännittymistä. Lääkkeen teho alkaa vaikuttaa muutaman päivän kuluttua, ja vaikutus kestää lihaksessa 3–6 kuukautta. Ajan myötä botuliini hajoaa elimistössä, jonka jälkeen lääkeaine on pistettävä uudestaan, mikäli hoito on koettu toimivaksi.

Osalle botuliini-pistokset toimivat erinomaisesti, ja tuovat toivotun helpotuksen kipuihin, osa ei huomaa oireissaan mitään muutosta. Tärkeää on siis selvittää, mistä lihasjännitykset ja oireet johtuvat, eikä hoitaa pelkästään lihasjännitystä ja oiretta. Botuliini-pistokset voivat toimia loistavasti yhtenä hoitomuotona, mutta myös muita hoitokeinoja on hyvä olla käytössä. Jos esimerkiksi aiemmin artikkelissa mainitut syyt purentaelimistön kipujen taustalla ovat edelleen olemassa, mitä todennäköisimmin jännittyneisyys palaa lihaksiin tai siirtyy muualle kehoon.

Botuliini-pistoksia antavat asiaan perehtyneet lääkärit ja hammaslääkärit.

Rentouta leukaasi näillä vinkeillä

Aloita harjoittelemalla leuan lepoasento. Leuka on levossa silloin kun suu on kiinni, hampaat irrallaan toisistaan ja kieli on ylhäällä kitalaessa ylähampaiden takana. Hengitys virtaa tasaisesti nenän kautta sisään ja ulos. Ryhdillä on myös merkitystä leuan kuormitukseen. Jos esimerkiksi pää on kovasti eteenpäin työntynyt, rasittaa se myös leukaniveltä ja purentalihaksia. Ajattele niskaa pitkäksi ilman, että leuka lähtee työntymään eteenpäin. Kuvittele, että joku nostaa sinua kallonpohjasta ylöspäin alaleuan pysyessä suorana.

Voit kokeilla leuan rentoutusta esimerkiksi viinipullon korkin avulla, tai halutessasi voit korvata korkin jollakin toisella esineellä. Korkki leikataan sopivan kokoiseksi ja korkki laitetaan etuhampaiden väliin. Pala voi olla 3 sentin pituinen, pienempikin riittää, jos pala ei mahdu etuhampaiden väliin. Sitten korkki asetetaan hampaiden väliin kevyesti. Voit purra korkkia kevyesti muutaman kerran saadaksesi lihakset ja tuntoaistin heräteltyä. Pyri huomaamaan ero lihastyön (korkin pureminen) ja rentouden välillä. Tämän jälkeen korkkia ei enää purra, vaan kasvot pysyvät rentoina.

Ensimmäisenä päivänä korkkia pidetään hampaiden välissä 1 minuutin ajan, toisena päivänä 2 minuutin ajan. Joka päivä rentoutusharjoitukseen lisätään 1 minuutti niin, että lopulta päädytään 10 minuutin harjoitukseen. Muista säilyttää harjoituksen aikana niskassa hyvä asento, joka on kuvattu kappaleen alussa. Kipua tulee välttää. Jos harjoitus alkaa sattua, pitää se keskeyttää. Jos 1 minuutti tuntuu haastavalta, aloita sellaisesta ajasta, jonka pystyt suorittamaan rentona.

Jos korkkiharjoite ei tunnu miellyttävältä, voit aloittaa myös leuan liikeharjoituksista. Aseta kieli yläetuhampaiden taakse kitalakeen. Suuta avataan ja suljetaan niin, että kieli pysyy kitalaessa. Toista liikettä rauhallisesti 10 kertaa, liike ei saa tuottaa kipua.

Toinen liikeharjoitus perustuu suun avaamisen vastustamiseen. Suuta sulkevat purentalihakset rentoutuvat, kun lihastyötä annetaan suuta avaaville lihaksille. Voit avata suutasi auki vastustaen alaleuan liikettä parilla sormella. Suun avaus ei ole voimakas vaan rauhallinen ja hallittu. Toista liikettä 10 kertaa, ilman naksumista ja kipua.

Blogin kirjoittaja fysioterapeutti Jenni Toivonen pitää vastaanottoa SUHK Leppävaaran ja SUHK Konalan
toimipisteissä. Varaa aika Jennille.

Jennin löydät instagramista  fysio.jennit nimimerkin takaa ja sähköpostilla saat yhteyden
jenni.toivonen@suhk.fi

Lähteet

Bruksismi, hampaiden narskutus. 2022.
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito-suositus. 2021.